Minä olen Maria Arquette Shandel, kutsu vain Mariaksi.Olen vastikään täyttänyt kymmenen vuotta, asun yksinhuoltajaäitini kanssa Gingeria Lanella, vanhassa ja pienessä maalaistalossa..



Äitini, Lina Shandel. Hänestä voisin puhua vaikka vuoden yhteen menoon, mutta tällä kertaa annan teidän itse ottaa selvää.



Meidän automme, Rullis. Äidille se on vain auto, tai kottero, minusta sekin elää, joten olen nimennyt sen Rullikseksi. Äiti jaksaa aina muistuttaa autoon istuessaan että uusi pitäisi hankkia, mutta ei hän mutinoitaan toteutetuksi ole saanut.



Äiti ja äidin parhaat kaverit, hiusharja ja tupakka-aski.



Ensimmäinen koulupäiväni täällä oli sujunut ihan hyvin, kavereitakin olin saanut. Hyvä tuuleni kuitenkin latistui heti kotiin päästyäni, Rullis oli poissa, samoin äiti. Niin äidin tapaista kadota ilman viestiä.



Läksyt tehtyäni änkeydyin pieneen koppiini. Huoneeni oli pienempi kuin vessamme, sinne hädintuskin mahtui sänkyni ja maalaustelineeni. Kuitenkin viihdyn omassa pikku komerossani ihan mainiosti.



Niin, maalaamisesta puheenollen, ainoa rakkauteni. Viihdyn pitkiä aikoja maalaustelineeni ja siihen pingoitetun kankaan kanssa. Uuden talomme seinille en tosin vielä ole saanut paljoa maalauksiani.



Olin maalannut lähes kaksi tuntia ja pimeys oli laskeutunut. Äitiä ei vieläkään kuulunut, joten kävin pitkäkseni olohuoneen sohvalle odottamaan häntä. Pian ulkoa kuului kiljuntaa ja tumpsahduksia joihin sekottui Rulliksen hurina.



Nousin sohvalta, kurkkasin ikkunasta ulos ja huomasin että äitihän siellä kotiin tulee. Avasin oven ja näin äidin joka seisoi oven edessä hihitellen. Hän huomasi minut ja sanoi hieman kummallisella äänensävyllä "Mariah? Mamssunh kultsu.. Autatkhos äepyn shänkyyn.."

Pahoittelen kuvien surkeaa laatua, mutta unohdin laittaa paremmat asetukset päälle. :D Ensi jaksossa sitten paremmat kuvat, otan myös isommat ja selkeämmät. Tämän tarkoitus oli lähinnä tutustuttaa teidät Mariaan ja Linaan.. Kommentointi sallittua tietenkin.